Alkaa olla pikkuisen kauhunsekaisia tunteita kun työssäoppimiset lähestyy. Näyttöinfot on olleet ja se kirjallisten töiden määrä, mitä joudutaan työharjoittelun ohessa tekemään, on pikkuhiljaa alkanut valkenemaan... Onneksi en ole ainoa jolla vähän hirvittää. Tosipuheessa minä kyllä varmaan kirjallisista jutuista selviän ihan hyvin, enemmän ehkä vaan ärsyttää se työn määrä (->vähemmän vapaa-aikaa) ja ahdistaa ne näytöt. En ole kovin vakuuttunut osaamisestani tämän koulutuksen pohjalta, niin paljon asiaa on tullut lyhyessä ajassa, että ei sitä kaikkea tietoa ole ehtinyt sisäistämään vaikka tentit on ihan suht hyvin menneet. Äsken sain viimeisen itseopiskelutehtävän tehtyä ja ensi viikolla olis vielä yksi (tosi laaja) tentti. Täytyy siis koittaa huomenna ja ylihuomenna viettää aikaa tenttiin lukien ja tietokoneella suunnitelmia tehden työssäoppimista varten. Ja ehkä lauantainakin jos ehdin, silloin kyllä tulee talvilomavieraita ja kampaajankin varasin aamusta, että saa nähdä ehdinkö. Täytyy koittaa kiirehtää näiden tehtävien suhteen kun talvilomavieraat on meillä pääsiäiseen asti ja sinä aikana tuskin maltan paljon tehtäviä miettiä. Mutta jospa se tästä. Välillä tekis mieli nakata hanskat tiskiin ja samalla sitten jännitän, että jos jompi kumpi näyttö ei mene läpi, niin opiskelu taitaa jäädä sitten siihen ja sitä en toisaalta halua, koska opiskelu on ihan kivaa. Ja sitten välillä taas mietin, että mitä hittoa minä tällaista alaa opiskelen, olenko minä ollenkaan sopiva alalle? Ristiriitaista.Toisaalta tietää että selviää kyllä, mutta toisaalta ei halua selvitä. No, seuraava etappi on juhannus, saa nähdä mikä tilanne on sitten. Tuntuu, että sinne on ikuisuus, mutta ei sinne ole sen pidemmästi aikaa kuin joulusta tähän päivään. Ja joulusta aika on kulunut nopeasti. Mutta kiva päästä pitkästä aikaa kampaajalle, alkaa olla hiukset jo sen tarpeessa. Seuraavan kerran taidan mennä kampaajallekin sitten juhannuksen jälkeen, hiustyyli riippuu sitten siitä kuinka näytöt sujui...